Avojaloin tai ohutpohjaisilla tossuilla liikkuminen on lisääntynyt viime vuosina sekä Suomessa että maailmalla.

Alaraajat on luotu tukemaan pystyasentoa ja liikkumista luonnonmukaisilla, epätasaisilla alustoilla, esimerkiksi hiekalla, soralla, mullassa, ruoholla, eikä keinotekoisesti rakennetuilla alustoilla, kuten asfaltilla, betonilla ja kotien lattiapinnoilla. Epätasaisilla alustoilla jalkaterät saavat toimia tehtäviensä mukaan iskuja vaimentaen, epätasaisuuksiin mukautuen ja jäykkänä vipuna ihmistä eteenpäin työntäen. Pääidea on jalan ja jalkaterän lihasten luonnonmukainen käyttö.

Paljain jaloin liikuttaessa jalkapohjan ihotunto sekä nilkan asento- ja liiketunto välittävät koko ajan tietoja alustoista, niiden muodoista ja alaraajan asennoista. Luonnonmukaisilla alustoilla paljain jaloin liikuttaessa kehon omat iskunvaimennusjärjestelmät toimivat monipuolisesti sekä suojelevat alaraajoja ja vähentävät niihin kohdistuvia iskuja. Kun kehon on tasapainotettava itseänsä joka askeleella, kehoa tukeva lihaksisto aktivoituu, ja tämä vaikuttaa kehoon monella positiivisella tavalla.

 

Totuttelu kestää muutaman viikon

Jalat tulee totuttaa ilman kenkiä liikkumiseen/juoksenteluun vähän kerrallaan ja lyhyillä matkoilla aloittaen. Jalkapohjien iho voi nimittäin aluksi olla ohutta ja arkaa sekä kudosten tottuminen erilaiseen kuormitukseen kestää oman aikansa.

  • Tottuminen kestää ainakin muutaman viikon. Sen jälkeen voi kyllä kulkea melko vaativissakin maastoissa avojaloin. Louhevaaran mukaan avojaloin kävely sopii kaikille, joiden jalat ovat perusterveet. Tärkeintä on, että paino jakautuu tasaisesti molemmille jaloille.
  • Erityisesti voisi suositella paljain jaloin tai ohutpohjaisten tossujen kanssa reippailua lapsille, joiden jalkojen lihakset vielä kehittyvät.
  • Jalkaterän lisäksi avojaloin liikkuminen kehittää esimerkiksi akillesjännettä ja pohjelihasta. Myös kaikki jalkapohjan lihakset joutuvat tekemään töitä.
  • Jänne venyy uuteen asentoon. Jännehän lyhentyy hiljalleen, jos esimerkiksi kävelee paljon korkokengillä.

 

Jalkapohjan tuntoaistin merkitys

Ihon ja muiden kudosten erikoistuneet tuntohermot eli aistinreseptorit ja vapaat hermopäätteet mahdollistavat kosketuksen, paineen, venytyksen, kylmän, kuuman ja kivun aistimisen. Jalkapohjassa ja varpaiden päissä on yli 200 000 hermopäätettä, enemmän kuin missään muualla kehossa. Lisäksi on lihasten ja jänteiden pituutta sekä raajojen asentoja ja liikkeitä aistivia tuntohermoja.

Jalkapohjan tuntoaistin merkitys on oleellinen pystyasennon ylläpitämiselle ja säätelylle. Jalkapohjat ovat ainoa ruumiinosa, joka on tuntokontaktissa ympärillä olevaan fyysiseen maailmaan ihmisen ollessa pystyasennossa. Paljain jaloin liikkuminen kehittää vakaan tasapainon ja varmaliikkeisen kävelyn. Pikkulapsen kävely paljain jaloin on vakaampaa ja tasapainoisempaa kuin kävely kengät jalassa. Sama koskee aikuisia.

Jalkapohjassa olevien hikirauhasten (125 000 kpl) tuottama erite aktivoi ihotuntoa ja lisää luonnollista kitkaa, mikä helpottaa varpaiden tarttumista alustaan. Kävelyssä alaraajaan ja jalkaterään sekä jalkapohjan ihoon kohdistuvat eri suunnista tulevat voimat, hankaus ja paine ovat merkittävästi vähäisemmät paljain jaloin liikuttaessa kuin kengät jalassa.

Kengät antavat hyvän suojan jalkaterille, mutta niiden paksu ja jäykkä pohja heikentää tai saattaa estää kokonaan jalkaterän tuntoreseptoreiden sekä jalkaterän, säären ja pohkeen alueen toimintoja kävelyn aikana. Jos eläinten tassut tehtäisiin tunnottomiksi, eläimet eivät selviytyisi pitkään hengissä.

 

Jalkaterän tehtävät

Alustoihin mukautuja

Jalkaterän etu- ja takaosan kiertyessä samanaikaisesti vastakkaisiin suuntiin (spiraaliperiaate) terve jalkaterä pystyy mukautumaan erilaisiin alustoihin siten, etteivät alaraajan muut toiminnot häiriinny. Ihminen pystyy liikkumaan silmät samalla tasolla riippumatta alustan kaltevuudesta.

Tehokas iskunvaimentaja

Jalkaterä ja nilkka ovat osa kehon monipuolista iskunvaimennusjärjestelmää, joka suojaa kehoa ja sen niveliä liialliselta kuormitukselta. Jalkaterän ja nilkan nivelet, lihakset ja jänteet joustavat tehokkaasti. Jalkaterän osuessa alustaan joustoliikkeet vähentävät polvi- ja lonkkaniveliin sekä lannerankaan välittyviä iskuja.

Jäykkänä vipuna toimija

Jalkaterä jäykistyy tiukaksi vipuvarreksi sekä jalkaterän osuessa alustaan että kantapään kohotessa alustalta varvastyönnön ajaksi. Jalkaterä löystyy, kun koko jalkapohja on alustalla.

Kehon iskunvaimentimet

  • Jalkaterä – joustopronaatio
  • Nilkka – jalkapohjan jännekalvo, päkiän ja kantapään rasvapatjat,
  • Sääri- ja reisiluu – nivelrustot
  • Polvi ja selkäranka – nivelkierukat ja välilevyt

 

Avojaloin liikuttaessa varpaat ovat erillään toisistaan ja saavat vapaasti tarttua alustaan. Epätasainen alusta treenaa tehokkaasti jalkojen lukuisia pieniä lihaksia. Paljain jaloin kannattaa liikkua kuitenkin vain luonnollisella maaperällä eikä esimerkiksi asfaltilla.

Avojaloin liikkuminen treenaa myös jalan niveliä ja pitää jalan pehmytkudokset joustavina. Vahvat jalkalihakset ja nivelet helpottavat tasapainon hallintaa. Toisaalta esimerkiksi liian korkeat korot aiheuttavat virheasentoja, jotka heijastuvat haitallisesti lantioon ja selkärankaan.

Paljaan jalkapohjan aistimukset luonnossa liikuttaessa ovat monelle nykyihmiselle uusi ulottuvuus. Iho karaistuu nopeasti ja saadessaan toistuvia ärsykkeitä ihotunto kehittyy. Se taas edistää kävelyn ja tasapainon hallintaa ja antaa uutta, keinuvaa ryhtiä liikkumiseen.

Jo pelkästään lähes maaginen hyvän olon tunne, jonka pehmeällä, lämpimällä maaperällä tallusteleminen saa aikaan, houkuttelee riisumaan kengät. Suurin hyötyjä on kuitenkin jalkaparkamme, jotka suuren osan päivästä ja vuodesta kärvistelevät tiukkojen sukkien ja ahtaiden kenkien puristuksessa. Aivan oma murheellinen lukunsa ovat naisten huippu korkeat korkokengät.

Syntyessään lähes kaikki ovat tervejalkaisia. Aikuisista kuitenkin enää noin 40 prosentilla on terveet jalat. Suurin syyllinen on kengät, jotka muuttavat jalan luonnollisen muodon. Jalkaterien toiminta kärsii, millä taas on heijastusvaikutuksia koko kehoon.

Lähde: Terveyskirjasto